Ovikranssin toinen tuleminen

Purin syksyisen omena- ja marjavirityksen kranssista pois ennen kuin luonnontuotteet mätänivät kokonaan ja tein tilalle talvisemman kokonaisuuden. Saa nähdä kenellä menee ensin hermot kolinaan: meillä vai naapureilla.

Pipo

Pipoista ja muista päähineistä tuppaa aina tulemaan liian suuria, mutta onneksi miehellä on iso pää. Tuli sopiva.

Lumihiutaleita

Iski hinku virkata lumihiutaleita ja onneksi on olemassa Ravelry: ei tarvinnut itse ruveta suunnittelemaan malleja, vaan ongelmana oli ainoastaan mieleisten valitseminen liiankin laajasta valikoimasta.

Kovetin hiutaleet sokerivedellä ja vaikka homma oli tahmaista, lopputulos on kaunis. Kuinka moni muu muuten on lapsena kylässä ollessaan salaa imeskellyt sokerilla kovetettuja pitsikoristeita? :D

Pikkuinen Cthulhu

Kesällä liikkui Facebookissa taitohaaste, jossa haasteen julkaisija lupasi tehdä viidelle nopeimmalle kommentoijalle jotakin omin kätösin vuoden loppuun mennessä. Minäkin siihen sitten tartuin ja määräaika alkaa uhkaavasti lähestyä. Synkpupu lähti jo kesällä yhdelle nopealle, mutta muut ovat saaneet omiaan odottaa. Muistavatkohan enää edes..

Pikkuinen Cthulhu on tehty Christen Hadenin Creepy Cute Crochet -kirjan ohjeella ja oli toinen taitohaasteeseen tehty lahja.

Sisustustekstiilejä

Työharjoittelusta palattua kodin seinät näyttivät tyhjiltä, joten päärmäsin kankaanpalan seinälle ja oviaukkoon ompelin tilanjakajaksi (ja isännän työpöytää peittämään) paneliverhon.

Pitsiset polvisukat

Olen viime talvesta asti suunnitellut pitsisten polvisukkien neulomista ja syyskuussa tartuin toimeen. Pitsin ohje on  Kotiliedestä (tai Kotivinkistä ;D ) ja malli omasta päästä. Sukat on neulottu kärjestä ja polven kohdalla on satiininauha, jolla ne saa pysymään ylhäällä. Varren yläosa on taitettava ja sen voi kääntää pyöräillessä polvien lämmikkeeksi.

Pöytäprojektin lopputulos

Joskus heinäkuussa aloitettu pöydän kunnostus valmistui loppujen lopuksi melko joutuisasti, mutta kuvan sain vasta nyt otettua. Tavallisesti pöytä on aivan rojun peitossa, mutta nyt käytin tilaisuutta hyväksi, kun kerrankin pöydän pinta näkyi. Vieraiden kutsumisesta voi olla hyötyä ihan yllättävissä asioissa.

Hopeasavikurssin tuotoksia

Hopeasavikurssi kiidettiin hurjaa vauhtia läpi, enkä pystynyt tekemään niin viimeisteltyä jälkeä kuin mihin olen tottunut, mutta sain kuitenkin vähän tuntumaa uuteen materiaaliin ja tekniikkaan. Eikä tämä toivottavasti tähän jää..

Kokeilin siveltimellä levitettävää hopeasavea lehtiin, pursotettavaa rintakoruun sekä muotoiltavaa sormukseen ja korvakoruihin. Tummat korut on patinoitu rikkimaksalla.

Syyskranssi

En ole koskaan ollut kranssi-ihmisiä, mutta ilmeisesti jonkinlaisessa mielenhäiriössä ostin joskus kranssipohjan Tiimarista. Se on sitten pyörinyt kaapissa ja muuttanutkin ainakin kerran. Selailin sitten viikolla kukka-asetelmakirjaa harjoittelupaikassa ja siinä oli hauskannäköinen klementiineistä ja oransseista marjatertuista tehty kranssi. Päätin apinoida idean, mutta koska kaupasta ei löytynyt klementiinejä, ostin omenoita. Ruusun- ja pihlajanmarjat on pihapuskista.

Sifonkikukkasia

Tein kesällä ison kasan sifonkikukkasia: ystävän polttareihin, toisen häälahjaan ja kolmannen hääpukuun. Ohje on Parolan asemalta ja kuva junasta matkalla polttareihin. Eihän mikään koskaan viime tippaan jää..

Sukkasukkaset

Iski neuloosi: pakko päästä tekemään jotain! Syntyi sukkaset pikkusiskolle.

Menossa myös hopeasavikurssi ja kirja-asukin askarrus.

Sashiko-kirjonta

Keväällä esiteltiin Suuressa käsityölehdessä japanilaista sashiko-kirjontaa, joka alkoi kiinnostaa. Halusin kuitenkin  tietää tekniikasta ja malleista enemmän ja hamstrasin kaikki asiaa käsittelevät kirjat, jotka kätevästi käsiini sain (The Classic Quilting of Sashiko, Kumiko Sudo: Fabled Flowers ja Susan Briscoe: Japanese Sashiko Inspirations). Yllättävän vähän kirjoissa oli tietoa kirjonnan alkuperästä, mutta kauniita malleja kyllä löytyi. Käytin niitä kuitenkin lähinnä lähtökohtana, kun suunnittelin pellavatabletit häälahjaksi. Nyt on neljä kuudesta valmiina ja kuvatkin voi julkaista, koska juhlat on tänään. ;)

Kaikissa tableteissa on toisessa reunassa samanlainen geometrinen kuvia ja toisessa vapaampia ornamentteja.

Tämän kuvan väri on lähempänä totuutta, en vain laiskuuttani kehdannut pöyräyttää kuvia kuvankäsittelyohjelman kautta. ;)

Nokipallerot

Löysin kirpparilta pussillisen silmiä, eikä yksinäisen nokipalleron tarvitse enää valvoa yksin muiden nukkuessa.

Työn alla on myös olohuoneen pöytä, josta poistin nauhahiomakoneella vanhan lakan. Uusi pintakäsittely tulee luultavasti olemaan roimasti tummempi, vaikka sisustuslehdet kertoivatkin tumman puun olevan aivan eilispäivää..

Tältä pöytä näytti ennen kolmen tunnin hiomakonevimmailua.

Synkpupu

Päätinpä ajan- ja langankuluksi virkata 'Hellyttävän pupun' Susan Cropperin kirjasta Virkkaa uusvanhaa. Lopputuloksena oli itsetuhoisennäköinen Synkpupu. Jepjep. Oisin mieki kyllä synkeä, jos ois ohkaset töppöjalat..

Korvat on ohjeen mukaan eripariset, etukäpälät vain kuvassa. Muokkasin kirjan ohjetta jonkun verran, mutta koipia en ainakaan vielä jaksanut tehdä uudestaan.

Kierrätyskoru

Tein syntymäpäivälahjaksi pikkuliskolle helminauhan. Kaikki helmet on otettu talteen vanhoista koruista: esmes mustat kulmikkaat helmet ovat nauhasta, joka oli pentuna kovassa käytössä leikeissä. Pienet mustat helmet ovat yleensä menneet silmiksi pikkuotuksille, mutta osa pääsi tällä kertaa uudestaan koruksi.

Sari-paidat

Viikko sitten vietettiin ystävän Bollywood/Hollywood-teemaiset häät. Teeman mukaan pukeuduimme siskon kanssa sareihin, jotka saapuivat Intian-tuliaisina juurikin tähän tarkoitukseen. Ompelin mukana tulleista kankaista paidat, jotka eivät juurikaan kuvissa näy, mutta laitanpa kuvat tänne kuitenkin, koska kankaat ovat niin kauniita.

Minulle tulevaa saria valittiin kuulemma liikkeessä pitkään ja hartaasti kolmen naisen voimin. Mutta kyllä kannatti, mie tykkään! <3

Siskon sari on värikkäämpi ja siinä on aplikoituna samettisia kuvioita, mikä yhdessä paljettien ja helmien kanssa tekee sarin päädyn kuvioidusta pallu-osasta yllättävän painavan.

Tarkoitus oli laittaa kuvat ihan kasvojen kanssa, mutta oma ilmeeni ei ole esittelykelpoinen.. :D

Kettujen keisarinna

Kettujen keisarinna on ikuisuusprojekti, joka taisi saada alkunsa vuoden 2004 alkupuolella. Muistaakseni. Mutta ikuisuuskin näyttää kuluvan ennen pitkää ja keisarinna valmistui viimein.

Seinäreliefi on neulahuovutettua villaa.

Nojatuolin uusi nahka

Uuden asunnon entisten asukkaiden jälkeensä jättämä nojatuoli oli muuten varsin käyttökelpoinen kapine, mutta ruskeankirjava ja jo hiukan nahkea verhoilukangas ei houkutellut sitä käyttämään. Uusi kangas löytyi Hemtexin alennusmyynnistä ja joutui luopumaan aiotusta elämästään pöytäliinana.

Napit löytyivät omista kätköistä pitkän kaivelun jälkeen. Miksi nappeja muuten on varastossa aina yksi vähemmän kuin niitä tarvitsisi?

Rat proofing

Kolmen rottatytön muutettua meille huusholli on vaatinut erinäisiä suojaustoimia. Tuorein niistä on sohvan selkänojatyynyjen vaihtaminen ja pestävien tyynynpäällisten ompelu niihin. Ja myönnetään, kaipasin mie jo vaihteluakin..

Tyynyt ovat Ikean varsin hyvänhintaisia höyhentyynyjä ja kankaatkin samasta putiikista.

Rottasetkin tuntuvat tykkäävän tyynyluolista: jos niitä ei mistään muualta löydä, ovat luultavasti nukkumassa tyynyjen takana. Kuvassa Alma luolarottailee.

Uusi neulomus

Kannustuksesta rohkaistuneena raportoin tänne myös uuden projektin alun, en vain valmistuneina tuotoksia. ;) Työn alla on February Lady Sweater -neuletakki, jonka ohje löytyy Ravelrysta. Palvelu vaatii rekisteröitymisen, mutta vaiva kannattaa: sivusto sisältää valtavasti eritasoisia neule- ja virkkausohjeita sekä ilmaiseksi että maksua vastaan.

Lanka on Novitan Marinea, jota neulon pikkasen liian suurilla puikoilla. Tein aluksi koetilkun, joka toivottavasti auttaa saamaan koon kohdalleen, koska lanka on ohuempaa kuin alkuperäisessä ohjeessa. Takki neulotaan yhtenä kappaleena ylhäältä alas ja nyt olen menossa kainalon kohdalla. Eilinen opiskeluun liittyvä seminaaripäivä tuli hyvin käytettyä puikot heiluen.

Hymyilevä helminauha

Pääkalloilla terästetty turkoosi helminauha syntyi muutama ilta sitten. Parin päivän käytön jälkeen jouduin jo sitä korjailemaankin, koska isot mustat puuhelmet ovat rottalapsista aivan vastustamattomia. Niinpä sitten väritin hampaanjälkiä peittoon mustalla tussilla..

Taas kerran tuli huomattua se, ettei mitään tarvitse lähteä ostamaan: kaapin perukoilta löytyy kaikkea tarpeellista, myös korunyöriä ja lukkoja, joiden olemassaoloa en edes muistanut.

Pupun kevätturkki

Sain anopintekeleeltä posliinisen pupun, joka suorastaan vaati uutta ulkomuotoa itselleen ja Mirkun tuunauksista innostuneena tartuin toimeen. Akryylimaali ei ole aivan paras mahdollinen aine lasitetun posliinin maalaamiseen, mutta kun heti pitää päästä hommiin, sitä tarttuu lähimpään mahdolliseen välineeseen. Katellaan kuinka käy..

Tyynynpäälliset

Sain viimein ommeltua puolitoista vuotta kaapissa pyörineestä kankaasta tyynynpäälliset. Jätin nurjan puolen päälle, sillä kankaan oikea puoli tuntui liian kirkkaalta. Koristenauhaakaan ei tarvinnut erikseen hankkia, koska sopiva löytyi nauha- ja nappilaatikosta.

Tyynyt saavat nyt olla olohuoneen sohvalla, muutaman viikon päästä voi sitten uudessa kodissa etsiä niille sopivamman paikan.

Ennenkokematonta

Lienee sopivaa aloittaa uusi blogi jollakin sellaisella, mitä ei ole koskaan ennen tehnyt: maalasin muutama viikko sitten ensimmäisen figuni. Saanko esitellä, Michel: