Pitsilehdet

Piti tulla lumihiutaleiden inspiroimana syksyksi pitsilehtiä ikkunaan roikkumaan, mutta eivät mokomat näyttäneet hyvältä. Virkkausinto oli kuitenkin vastustamaton, joten lärpäkkeet päätyivät lasinalusiksi ja saivat vielä lasihelmet koristukseksi.

Olen tyytyväinen lopputulokseen, mutta voiko olla enää mitään.. mummompaa?

Lehtien malli on itse pähkäilty netistä löytyneen kuvan perusteella ja lanka isän siskon askartelupussukasta ryönätty - ihan luvan kanssa.

Parvekepehmusteet

Parveketuolien pehmusteet ompelin kokonaan kaappien kätköistä löytyvistä materiaaleista, jopa varsinaiseksi pehmusteeksi päätyi jo valmiiksi leikelty villahuopa.

Näille kelpaa parvekkeen katon rajassa kuoriutuneiden tiaisten poikien kakkia kunhan pesästä lähtevät..

Työn alla

Yhdeksän metriä puuvillasamettia

Eikä mitään muuta saa aloittaa, ennen kuin tämä on pois pyörimästä..

Pitsiäpitsiäpitsiä

Pitsiliinamummous häämöttää edessä: olohuoneessa on pitsimatto, pitsihiutaleita ja nyt pitsiä tyynynpäällisissä.

Ovikranssin toinen tuleminen

Purin syksyisen omena- ja marjavirityksen kranssista pois ennen kuin luonnontuotteet mätänivät kokonaan ja tein tilalle talvisemman kokonaisuuden. Saa nähdä kenellä menee ensin hermot kolinaan: meillä vai naapureilla.

Lumihiutaleita

Iski hinku virkata lumihiutaleita ja onneksi on olemassa Ravelry: ei tarvinnut itse ruveta suunnittelemaan malleja, vaan ongelmana oli ainoastaan mieleisten valitseminen liiankin laajasta valikoimasta.

Kovetin hiutaleet sokerivedellä ja vaikka homma oli tahmaista, lopputulos on kaunis. Kuinka moni muu muuten on lapsena kylässä ollessaan salaa imeskellyt sokerilla kovetettuja pitsikoristeita? :D

Sisustustekstiilejä

Työharjoittelusta palattua kodin seinät näyttivät tyhjiltä, joten päärmäsin kankaanpalan seinälle ja oviaukkoon ompelin tilanjakajaksi (ja isännän työpöytää peittämään) paneliverhon.

Pöytäprojektin lopputulos

Joskus heinäkuussa aloitettu pöydän kunnostus valmistui loppujen lopuksi melko joutuisasti, mutta kuvan sain vasta nyt otettua. Tavallisesti pöytä on aivan rojun peitossa, mutta nyt käytin tilaisuutta hyväksi, kun kerrankin pöydän pinta näkyi. Vieraiden kutsumisesta voi olla hyötyä ihan yllättävissä asioissa.

Syyskranssi

En ole koskaan ollut kranssi-ihmisiä, mutta ilmeisesti jonkinlaisessa mielenhäiriössä ostin joskus kranssipohjan Tiimarista. Se on sitten pyörinyt kaapissa ja muuttanutkin ainakin kerran. Selailin sitten viikolla kukka-asetelmakirjaa harjoittelupaikassa ja siinä oli hauskannäköinen klementiineistä ja oransseista marjatertuista tehty kranssi. Päätin apinoida idean, mutta koska kaupasta ei löytynyt klementiinejä, ostin omenoita. Ruusun- ja pihlajanmarjat on pihapuskista.

Nokipallerot

Löysin kirpparilta pussillisen silmiä, eikä yksinäisen nokipalleron tarvitse enää valvoa yksin muiden nukkuessa.

Työn alla on myös olohuoneen pöytä, josta poistin nauhahiomakoneella vanhan lakan. Uusi pintakäsittely tulee luultavasti olemaan roimasti tummempi, vaikka sisustuslehdet kertoivatkin tumman puun olevan aivan eilispäivää..

Tältä pöytä näytti ennen kolmen tunnin hiomakonevimmailua.

Nojatuolin uusi nahka

Uuden asunnon entisten asukkaiden jälkeensä jättämä nojatuoli oli muuten varsin käyttökelpoinen kapine, mutta ruskeankirjava ja jo hiukan nahkea verhoilukangas ei houkutellut sitä käyttämään. Uusi kangas löytyi Hemtexin alennusmyynnistä ja joutui luopumaan aiotusta elämästään pöytäliinana.

Napit löytyivät omista kätköistä pitkän kaivelun jälkeen. Miksi nappeja muuten on varastossa aina yksi vähemmän kuin niitä tarvitsisi?

Rat proofing

Kolmen rottatytön muutettua meille huusholli on vaatinut erinäisiä suojaustoimia. Tuorein niistä on sohvan selkänojatyynyjen vaihtaminen ja pestävien tyynynpäällisten ompelu niihin. Ja myönnetään, kaipasin mie jo vaihteluakin..

Tyynyt ovat Ikean varsin hyvänhintaisia höyhentyynyjä ja kankaatkin samasta putiikista.

Rottasetkin tuntuvat tykkäävän tyynyluolista: jos niitä ei mistään muualta löydä, ovat luultavasti nukkumassa tyynyjen takana. Kuvassa Alma luolarottailee.

Tyynynpäälliset

Sain viimein ommeltua puolitoista vuotta kaapissa pyörineestä kankaasta tyynynpäälliset. Jätin nurjan puolen päälle, sillä kankaan oikea puoli tuntui liian kirkkaalta. Koristenauhaakaan ei tarvinnut erikseen hankkia, koska sopiva löytyi nauha- ja nappilaatikosta.

Tyynyt saavat nyt olla olohuoneen sohvalla, muutaman viikon päästä voi sitten uudessa kodissa etsiä niille sopivamman paikan.